Etäopetusta, hybridiopetusta. Karanteenipäiviä, odottamattomia muutoksia. Opiskelijoiden vaikeuksia ymmärtää, missä mennään ja miten suoriutua.
Tätä kaikkea hiljalleen väistyvä korona-aika on tuonut Lahden kansanopiston aikuisten peruskouluun ja kotoutumiskoulutukseen. Haasteiden keskellä avainroolissa ovat olleet koulunkäynninohjaajat, joiden ammattitaito ja työote on kääntänyt monet vaikeudet voitoiksi.
”Meillä on paljon opiskelijoita, joiden kielitaito on puutteellinen tai aivan olematon. Heidän etäopiskeluaan ovat usein vaikeuttaneet myös tietotekniset pulmat, mihin kotioloissa opiskelu on lisännyt oman mausteensa. Opiskelija on saattanut seurata suomenkielistä opetusta puhelimen pienestä näytöstä suuren perheen elämisen äänet seuranaan”, Riitta Palomäki kuvailee etäopiskelun haasteita.
Miten ihmeessä tästä on selvitty? On vaadittu luovia ja joustavia ratkaisuja. Niiden toteuttamisessa ohjaajat ovat ajoittain pyörittäneet eräänlaista hermokeskusta, jossa on ratkottu käytännön pulmia, kopioitu, koottu ja jaeltu oppimateriaalipaketteja sekä ennen kaikkea neuvottu, tuettu ja tsempattu tilanteen hämmentämiä opiskelijoita.
Koronapandemian jatkuessa moni aluksi uusi ja vieras asia on lakannut tuntumasta vieraalta. Digitaalisten sovellusten ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen näyttää tulleen jäädäkseen. ”Niiden osaamisesta on hyötyä työssä ja opinnoissa koronan jälkeenkin”, toteaa Dia Abu Abbas. ”Uusia rutiineja”, naurahtaa Elena Nuora.
Ohjaajat näkevät, että poikkeuksellisella ajalla on siis myös kääntöpuoli. Kasvokkaista vuorovaikutusta opiskelijoiden ja työkavereiden kesken ei enää pidetä itsestäänselvyytenä. Niinpä tuttu ja tavallinen arki näyttäytyy nyt arvokkaampana kuin ennen.
Lahden kansanopistossa aikuisten perusopetusta annetaan sen kaikissa vaiheissa. Lukutaitovaiheesta opinnot etenevät alkuvaiheen kautta päättövaiheeseen, tähtäimenä peruskoulun päättötodistus ja kelpoisuus toisen asteen koulutukseen.
Opiskelijat ovat lähes poikkeuksetta motivoituneita, mutta edistyminen on hidasta ja etenkin lukutaito- ja alkuvaiheessa tuen tarve suurta silloinkin, kun opiskellaan luokassa.
Ohjaajien mukaan aikuisopiskelijat eivät kuitenkaan helposti myönnä, että eivät ole ymmärtäneet jotakin. Abu Abbas kertoo, että apua saatetaan pyytää vasta viime tingassa. ”Kokeen lähestyessä iskee paniikki.” Niinpä ohjaajan on oltava valppaana.
”Luokassa voin nähdä, mitä opiskelija tekee, ja tehdä havaintoja siitä, mitä hän tuntee sillä hetkellä. Huomaan, kuka on pulassa. Etäopetuksessa tämä yhteys katoaa”, Nuora harmittelee.
Kun Venäjällä opettajaksi kouluttautunut Nuora oli muuttanut Suomeen, hän pohti, mille alalle täällä aikoisi. ”Ehkä kampaaja? Tai ehkä sittenkin floristi?”
Kaupassa hän tapasi sattumalta henkilön, jonka kuuli puhuvan venäjää. Alkoi keskustelu, jossa Lahden kansanopistossa opettajana työskentelevä Elena Keningi rohkaisi Nuoraa pyrkimään totta kai myös uudessa kotimaassa opetusalalle. Kampaamon tai kukkakaupan sijasta Nuora hakeutui ammatilliseen koulutukseen, joka johti koulunkäynninohjaajan ammattiin.
Koulunkäynninohjaajaksi pätevöittävä koulutus on monipuolinen ja vaativa mutta antaa vastaavasti laaja-alaiset valmiudet kasvatus- ja ohjausalan työtehtäviin. ”Ja omaan elämään myös”, lisää Abu Abbas. ”Perheenäiti voi tarvita esimerkiksi ensiaputaitoja milloin hyvänsä.”
Elena Nuora valmistui koulunkäynninohjaajaksi Lahden kansanopistosta 2015, Dia Abu Abbas 2019.
Aluksi Elena Nuora jännitti sitä, miten hän selviäisi opinnoissa ja työelämässä vieraalla kielellä. Pienet puutteet kielitaidossa eivät lopulta olleet ongelma. ”Harjoittelupaikassa lapset neuvoivat minua ja korjasivat puhettani. Lopuksi halasivat ja pyysivät etten lähtisi pois.” Kieliasioita hän myöntää miettivänsä vieläkin. ”Mietin pari sekuntia ja puhun vasta sitten.”
Dia Abu Abbas kertoo olevansa ujo. ”En olisi koskaan uskonut, että puhun luokan edessä!” Hän sanoo itseluottamuksen kasvaneen vähä vähältä, kun koulutus eteni ja kun työssä sai palautetta opettajilta ja ohjattavilta. ”Yritän nyt vahvistaa ohjattavien uskoa omaan itseensä. Oma kokemukseni auttaa siinä.”
Aikuisten peruskoulun koordinaattorin Anna Halmeen mukaan koulunkäynninohjaajat ovat korvaamaton osa opettajainhuoneen henkilöstöä. ”Ohjaajat vahvistavat oppimisen dialogisuutta ja välittävät arvokasta informaatiota opiskelijoiden oppimisprosessista. He ovat ikään kuin silta opiskelijan ja opettajan näkökulman välissä.”
Halme kiittelee opettajien ja ohjaajien sujuvaa yhteistyötä, jonka ansiosta opiskelijat voivat saada kohdennettua tukea oppimiseen. Samalla opettaja voi keskittyä toteuttamaan ja kehittämään varsinaista opetustyötään.
Halme kuvailee ohjaajien olevan ”aarteita” opettajille, hallinnollisesta työstä vastaaville koordinaattoreille ja erityisesti opiskelijoille. ”Heidän avullaan aikaisemmin koulua käymätön opiskelija voi saada tunteen, ettei oppimisen kynnys ole niin korkea, kuin miltä on ehkä tuntunut.”
Ohjaajat ovat selvästi löytäneet paikkansa työyhteisössä.
”Opettajainhuone on yhteishengen tyyssija. Kommunikoimme avoimesti. Voimme esimerkiksi antaa opettajille palautetta tehtävistä tai kertoa, että tunnilla edettiin liian nopeasti”, Palomäki kertoo.
”Meillä on kaiken aikaa monta palloa ilmassa. Pitää osata vaihtaa suuntaa tarvittaessa nopeastikin. On oltava kärsivällinen, ratkaisukeskeinen ja myönteinen”, Palomäki sanoo.
”Jos rakastat rutiineja ja samanlaisina toistuvia päiviä, tämä ei ole sinun hommasi”, Nuora vahvistaa. ”Tämä on minun työni. Tykkään työstäni paljon.” Hän huokaisee, hymyilee ja kuivaa kostuneen silmänurkan.
Teksti: Leena Mattila
Kuvat: Mikko Kerttula
Riitta Palomäki, koulunkäynninohjaaja
”Tässä työssä on oltava kärsivällinen, ratkaisukeskeinen ja myönteinen.”
Dia Abu Abbas, koulunkäynninohjaaja
”Yritän vahvistaa ohjattavien uskoa omaan itseensä. Oma kokemukseni auttaa siinä.”
Elena Nuora, koulunkäynninohjaaja
”Tämä on minun työni. Tykkään työstäni paljon.”
Haku ammatilliseen koulutukseen on jatkuva. Opinnot voit aloittaa joustavasti; aloituspäiviä on lukuvuoden aikana useita.
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan osaamisala
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan osaamisala, liikuntapainotus
Perhepäivähoidon osaamisala (monimuotokoulutus)