Elian Korvenoja, Valokuvaus

”Mun kiinnostukseni visuaalisuuteen ja käsillä tekemiseen on vahvasti kytköksissä cosplay-harrastukseen. Jo pienestä pitäen oon kuitenkin ommellut isovanhempien opeilla. Tykkään askarrella ja tehdä käsillä.

Kun en lukion jälkeen päässyt korkeakouluun ja olin vähän suuntaa vailla, hain amikseen vaatetusompelijan koulutukseen. Mietin, miksen hankkisi ammattitutkintoa. Siitä ei ole mitään haittaa, päinvastoin voi olla hyötyäkin – niin kuin sitten on ollutkin.

Pitkään mietin Muotoiluinstituuttiin pyrkimistä. Se vaikutti kivalta koululta. Kun kumppani sitten pääsi Muotsikkaan ja muutti Lahteen, tulin tietenkin perässä. Löysin täältä Vapaan akatemian, ja sieltä monta kiinnostavaa alaa. Valitsin valokuvauksen, koska haluan dokumentoida töitäni ja valokuvaamalla visualisoida ideoitani.

Vapaassa akatemiassa opetusryhmät on pieniä, joten opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus muodostuu läheiseksi ja tiiviiksi. Se toimii hyvin. Opettajilla on täällä aikaa ja jaksamista opiskelijoille. Vastuuopettaja Mikko Kerttulalta on aina voinut kysyä ja saada neuvoja. Tiloja ja laitteita on saanut joustavasti käyttää. On sellainen olo, että opettajat välittää ja haluaa auttaa eteenpäin. Vierailevat opettajat on tuoneet opetukseen monipuolisuutta. Charlotta Rajalan opetuksesta ryhmässä tykättiin ihan erityisesti.

Tiloja ja laitteita on saanut joustavasti käyttää. On sellainen olo, että opettajat välittää ja haluaa auttaa eteenpäin.

Koulutuksessa on saanut monipuolista opetusta mutta myös mahdollisuuden kehittää omaa tyyliään. Tykkään eniten valokuvata lavastettuja potretteja. Rakennan niihin tarinan tai teeman. Opiskelukaverit kysyy välillä, että miten ihmeessä sä keksit tuon. Hyödynnän tietenkin paljon cosplay-kokemustani.

Kokemuksesta on ollut apua myös kritiikkiviikoilla. Cosplay-piireissä kommentoidaan jatkuvasti toisten töitä. Kilpailuissa oon opetellut vastaanottamaan ja antamaan palautetta ja tuntemaan omasta työstäni ylpeyttä. Ymmärrän silti, jos ihmiset ei uskalla sanoa suoraan. Toisaalta kukaan ei hyödy siitä, jos toinen ei sano muuta kuin että tää on kiva.

Cosplay-skenen sisässä on vahva visuaalisen kulttuurin harrastus, joka voi olla todella korkeatasoista. Kaikki kädentaidot hiusalalta puutöihin on tarpeen. Siksi harmittaa, kun alasta useimmiten kerrotaan mediassa pintapuolisesti ja laiskasti tyyliin värikkäät nuoret täyttivät Sibeliustalon. Harva ymmärtää, että koolla on huomattava joukko suomalaisen käsityökulttuurin ylläpitäjiä. Tiedän tyyppejä, jotka nyplää itse asujensa pitsit!

Nyt on vaikeaa kuvitella, että olisin mennyt suoraan lukiosta korkeakouluun.

Oon hakenut Muotsikkaan opiskelemaan mediasuunnittelua, joka tuntui heti omalta.  Mietin, että tää on mulle alana täydellinen. Haluan olla moniosaaja. Oon se ihminen, joka haluaa tietää paljon kaikesta.

Nyt on vaikeaa kuvitella, että olisin mennyt suoraan lukiosta korkeakouluun. Olin nuori ja pihalla kaikesta. Ammattikoulu siinä välissä oli tosi hyvä ratkaisu. Sai kokea paljon onnistumisia, vahvistui usko siihen, että oon luovissa asioissa oikeasti hyvä. Toisaalta tiedän, että IB-lukion käyneenä pärjään myös akateemisia taitoja vaativissa tehtävissä. Nyt takana on tosi hyvä vuosi, joten enää en harmittele sitä, etten viime vuonna päässyt opiskelemaan.

Aiemmillakin hakukerroilla oon päässyt ennakkotehtävävaiheesta läpi, mutta tämän kevään pääsykoesuoritus on toistaiseksi paras suoritus omasta mielestä. Syksystä tiedän varmaksi sen, että menen cosplay-tapahtumaan studiokuvaajaksi. Osallistun muutenkin tapahtumien järjestämiseen vapaaehtoisena. Oon ollut niin pitkään skenessä mukana, että on kiva antaa yhteisölle hyvää takaisin.”