Vapaan akatemian opettaja Nadia Nieminen muistuttaa, että tarjolla olevan valtavan tietomäärän kriittinen arviointi ei aina ole helppoa edes asiantuntijalle, saati sitten juuri opintonsa aloittaneelle. Vapaan akatemian tiedeopinnoissa kriittisen ajattelun taitojen vahvistamisella onkin keskeinen rooli.
Tiesitkö, että parhaillaan vietetään tutkitun tiedon teemavuotta? Viimeistään vallitseva pandemiatilanne on osoittanut sen, että tiedon paikkansapitävyydellä on aidosti merkitystä ja joskus epämääräisen tiedon seuraukset ovat vakavammat kuin kasa parantavia kristalleja yöpöydällä. Etsivä nimittäin löytää hyvinvointiin liittyvää monenkirjavaa tietoa usein hämmennykseksi asti. Niskan päällä onkin se, joka osaa erottaa tutkimus-, arki- ja valetiedon toisistaan.
Valtavan tietomäärän kriittinen arviointi ei kuitenkaan ole aina helppoa edes terveyden ja hyvinvoinnin alojen asiantuntijoille, saati sitten juuri opintonsa aloittaneelle. Lohdullinen uutinen on kuitenkin se, että kykyä kriittiseen arviointiin harvoin siirretään äidinmaidossa. Kriittinen arviointi on ennen kaikkea taito, jota voi harjoitella. Vapaan akatemian tiedeopinnoissa lähdetään liikkeelle perusteista: miten tutkittu tieto eroaa muusta tiedosta, mistä sitä löytää ja miten sitä tulkitaan. Kriittisen arvioinnin taito auttaa navigoimaan villiintyneessä huuhaa-viidakossa. Tiedon arvioinnin osaamisella on arvoa yhä enemmän myös työelämässä ja tulevaisuudessa itsensä voikin mahdollisesti elättää esimerkiksi faktantarkastajana.
Tutkitun tiedon avulla ei kuitenkaan saada aikaan merkittäviä muutoksia hyvinvoinnissa, jos tietoa ei saada välitettyä isoille joukoille. Tärkeää on tiedon popularisointi, eli yleistajuistaminen. Onneksi tutkijat ovat rohkeasti tarttuneet haasteeseen. Esimerkiksi Juha Hulmi käsittelee Lihastohtori-blogissaan liikuntaan liittyviä aiheita ja Juhani Knuuti ottaa blogissaan kantaa erilaisiin terveysväittämiin. Sanoitetaan siis asiat selvällä suomen kielellä – ja jos ihan villiinnytään, lisätään joskus jopa hitunen huumoria hidastempoiseen tiedejorinaan.
Liian hyvää ollakseen totta
Hyvinvointiin liittyvän tutkitun tiedon yleistajuistamisen haasteena on se, että pikavoittoja ei yleensä ole tarjolla. Olisihan se tietenkin mukavaa, jos suklaapatukoita mutustamalla pääsisi kiinni sydänterveyteen, mutta usein totuuden siemen löytyy epävarmoista sivulauseista. Hyvinvoinnin kestosuosikeissa, kunnon kohottamisessa ja painonhallinnassa, kestäviä tuloksia saadaan pitkäjänteisellä työllä, jossa perinteiset (joskus parjatutkin) liikunta- ja ravitsemussuositukset ovat kelpo tukiranka toiminnalle. Terveys– ja ravitsemustieteiden opiskelijat pyörittelevätkin juuri näitä hyvinvoinnin edistämisen peruspalikoita opistovuoden aikana ja rakentavat niistä vahvan pohjan tulevalle.
Pohjan rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla, sillä uuden oppimisessa ei ole oikoteitä. Töitä on tehtävä, aivonystyröitä kiusattava ja joskus käytävä jopa turhautumisen portilla. Onneksi puurtamisen lopputulos kuitenkin palkitsee. Tiedeopiskelijoiden keskuudessa on väläytelty tavoitteita esimerkiksi tutkijanurasta, jolloin nyt tehty työ maksaa itsensä korkeakouluopinnoissa takaisin. Toisaalta yhtä makea voitto voi olla myös se, että pystyy edistämään omia hyvinvointitavoitteitaan – tutkittuun tietoon perustuvilla menetelmillä, totta kai.
Parasta onkin, että Vapaan akatemian tiedeopinnoissa tutkitun tiedon teemavuotta vietetään ihan jokaisena vuonna.
* * *
Haku Vapaan akatemian lv. 2021-22 tiedeopintoihin alkaa 1.3.2021
* * *
Nadia Nieminen on on terveystieteiden maisteri ja Vapaan akatemian opettaja, joka vapaa-ajallaan etsii kirpparilöytöjä ja aikoo vihdoin opetella juoksemaan.
