Yhteisö on ihana. Yhteisö on mahtava voimavara ja tukiverkko. Yhteisö on jotakin, mihin halutaan kuulua. Yhteisö on myös elävä ja alati muuttuva. Ei aina ennakoitavissa. Mahdoton hallita – ja miksi pitäisikään – mutta ehdottomasti vaalimisen ja satsausten arvoinen.
Meidän opistoyhteisömme on kokenut monenlaisia vaiheita. Enimmäkseen varmasti hyviä yhdessä tekemisen, kokemisen ja jakamisen aikoja, mutta opiston olemassaolon vuosiin (128!) mahtuu tietenkin kaikenlaista, myös vaikeita jaksoja. Sellaista on organisaation elämä, emme ole poikkeus.
Viime aikoina yhteisömme on voinut hyvin. Ilmapiirikyselyiden viisarit näyttävät vahvaa kasia. Toki koronavuoden haasteet ovat koetelleet meitäkin. Silti arjen kohtaamisten yllä tuntuisi kaartuvan sininen taivas, jolla leijuu kepeä poutapilvi, kiitettävän ysin muotoinen. Henkilöstöpalavereissa näytön täyttää ystävällisten kasvojen mosaiikki.
Pian joudumme kuitenkin testiin.
Hei, me muutetaan taas!
Edessä on muutto, jossa sanotaan heipat Sammonkadun väliaikaistiloille ja jonka jälkeen opisto ja Vapaa akatemia pääsevät aloittamaan uuden lukuvuoden saman katon alla Tietoportissa, Saimaankatu 11:ssä. Vain Teatterikoulutus pysyy nykyisessä sijainnissaan Aleksanterinkadun alkupäässä.
Kesäkuussa uusiin tiloihin siirretään satoja oppilaspöytiä ja –tuoleja, kymmeniä työpöytiä, työtuoleja ja hyllyjä, lukuisia sohvia ja raheja ynnä muita kalusteita ja tavaraa sekä satoja laatikoita täynnä opetusvälineitä ja –materiaaleja, kirjoja, mappeja, papereita, toimistotarvikkeita ja ties mitä. Pakkaamista riittää, mutta itse muuttomatka taittuu nopeasti, sitä on vain kilometrin verran.
Matka, joka muuttoautolle on lyhyt, voi yhteisölle olla pitkä. Auto siirtää tavaroita, ei ilmapiiriä. Meidän on itse yhteisönä puhkuttava ja puhallettava kepeä poutapilvi Tietoportin ylle. Vähän se jännittää. Olemme olleet kahden talon ja kerroksen väkeä jo niin pitkään, että on muodostunut yhteisöjä yhteisön sisälle. Toistuvasti ääneen lausuttu toive ja strategiaan kirjattu tavoite on silti ollut löytää opistotalo, jonka suojiin voimme kaikki asettua. Nyt toive toteutuu.
Kommunikaatiota ja kontakteja
Yhteisön sisälle syntyy totta kai aina pienempiä yhteisöjä. Tiimejä, joilla on yhteistä jaettavaa. Porukoita, jotka sattuvat viihtymään yhdessä. Kuppikuntia toivottavasti vain sanan siinä merkityksessä, että tykkäävät kahvitella keskenään.
Hollantilainen historioitsija Rutger Bregman muistuttaa teoksessaan Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa (2019), että homo sapiens on kehittynyt tekemään yhteistyötä lajitoveriensa kanssa, mutta kommunikaatio tuottaa edelleen ongelmia ja sitä leimaa harmillinen vinouma: olemme taipuvaisia poimimaan negatiivisen viestin, vaikka sitä olisi säestänyt yhdeksän hyvää ja kaunista. Väärinymmärtämisen ja mielensäpahoittamisen riski on siis aina keskuudessamme.
Työyhteisössä kommunikaatiokolarien minimointi vaatii aktiivista viestintäorientaatiota ihan jokaiselta. Avointa ja vastuullista työyhteisöviestintää pitää keskustellen ja kuunnellen yhteisesti luoda ja vaalia. Samalla on syytä unohtaa ns. Wiion lait ja malttaa nähdä, mihin suuntaan viestinnän onnistumisten ja epäonnistumisten vaaka todellisuudessa kallistuu.
Bregman puhuu myös kontaktin tärkeydestä. Kontaktissa ihmiset tutustuvat, tuttuus synnyttää läheisyyttä ja läheisyys halun ymmärtää ja tukea toista. Tietoportissa tehtävämme on luoda ja edistää näitä kontakteja ristiin rastiin työyhteisön sisällä ja erityisesti opiskelijayhteisön maahanmuuttajataustaisten ja kotoperäisten jäsenten välillä. Tutusta kahvipöydästä on hyvä välillä siirtyä vieraampaan. Teetä itämaiseen tapaan? Miksikäs ei.
Dataa ja intuitiota
Olen hiljattain osallistunut rehtori Petri Pullisen kanssa kahteen kovin erilaiseen koulutukseen. Toinen käsittelee tiedolla johtamista, toinen intuitiota, myötäintoa ja visionääristä johtamista. Tiedolla johtamisen koulutuksessa todetaan ykskantaan, että ”ilman dataa ei ole mitään”. Intuitiotutkija Asta Raami puolestaan kirjoittaa, että ”faktat ovat dataa, joka perustuu menneeseen”. Hän rohkaisee katsomaan vuoren yli ja kuuntelemaan intuitiota. Data vai intuitio? Pääni kääntyilee kuin Wimbledonin katsomossa.
Työterveyslaitos muistuttaa, että työpaikoilla, joissa jaetaan työhuoneita ja joissa on enimmäkseen avoimen vuorovaikutuksen tiloja, tulisi olla hiljaisia vyöhykkeitä rauhoittumista ja keskittymistä varten. Tällaisella järjestelyllä on tutkitusti suotuisat vaikutukset työhyvinvointiin. Tästä on dataa. Levon ja palautumisen hetki voi palkita lisääntyneellä tarmolla, joka auttaa jaksamaan hyvin myös iltapäivän tunnit. Tutkittu juttu.
Niinpä Tietoportin toisen kerroksen pienestä huoneesta, jolle olisi ollut monta tarvetta ja käyttäjää, tulee niin sanottu hiljainen huone. Yhdeksän neliön tila, johon kuka tahansa työntekijä voi vetäytyä hetkeksi puhetta, naurua, hälyä, kopiokoneen surinaa, astioiden kilinää ja puhelinten pirinää pakoon. Näin on hyvä, sanoo intuitioni.
Hiljaisen huoneen ei tarvitse olla kappeli, jossa on äänettömänä tuijotettava tyhjään. Sinne mahtuu lusikan kilahtelua kahvikupin reunaan, kirjan sivujen kahahtelua tai vaimeaa rauhallista musiikkia. Sen lepotuolissa voi sulkea silmät, hengitellä rauhassa ja kuulostella vaikka sitä, mitä oma keho tuntuisi kertovan. Tyhjänä olevaan huoneeseen voi pujahtaa käymään keskustelun, jolla ei haluta häiritä toisia. Tyhjässä huoneessa voi soittaa tai ottaa vastaan tärkeän henkilökohtaisen puhelun. Yhteisö ja aika muokkaavat huoneen pelisäännöt.
Lopuksi: Credo
Uskon tutkittuun tietoon. Uskon myös intuitiiviseen ajattelun voimaan tulevan suunnittelussa ja erilaisia haasteita ratkottaessa. En koe niiden välillä ristiriitaa. Deuce. Uskon uuteen isoon yhteisööni ja sen jäsenten kykyyn kohdata ja kommunikoida. Uskon pieneen hiljaiseen huoneeseen kiireen ja ääniviidakon keskellä.
Uskoa tarvitaan. Se auttaa siirtämään muuttolaatikkovuoria. Sen avulla kannatellaan vahvaa kasia.
* * *
Lahden kansanopiston ja Vapaan akatemian uusi osoite 1.6.2021 alkaen on Saimaankatu 11, 15140 Lahti.
* * *
Päättyvän lukuvuoden aikana henkilöstöämme osallistui LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishankkeeseen, jossa mm. mitattiin kuormittumista ja palautumista sekä kehitettiin esimiesviestintää erilaisissa simulaatioharjoituksissa. Hankkeen päätösseminaari pidetään 1.9.2021.